Estu on
alkanut ”emännöimään” Lumikuonolassa; komentelemaan muita koiria. – Mari piti
tätä merkkinä kotiutumisesta – ja hyvä niin. On iva tietää, että tyttö kokee
olonsa sen verran kotoisaksi, että uskaltaa vaatia omaa tilaa, esim.
sohvatyynyllä. Ei tämä emännöinti ole johtanut tukkapöllyyn tai muuhun
vastaavaan, vaan on ollut ihan kuono-sanallista. Mari kertoi, että kun Lumikuonolan
vakiasukas Onerva oli pyrkinyt Estun valloittamalle sohvatyynylle, oli Estu
pörissyt aluksi ja sitten antanut Onervan tulla lähelleen. Keittiössäkään Estu
ei ole arastellut sanoa sanaa tai toista ja tehnyt selväksi että keittiö on
hänen(kin) aluetta.
Tällaisia
uutisia kuulin jo viikko sitten. Oli mukava kuulla Tytön kotiutuneen, onhan
synnytys varsin pian käsillä. Onhan Estu Marin sanoja käyttääkseni ”emännöinyt”
täällä kotona. Tyttö on pörissyt sängylläni tai omassa pedissään, joillekin
sinne pyrkiville koiravieraille, mutta olisin, luullut että rohkaistuminen
moiseen veisi hiukan enemmän aikaa.
Nyt tätä kirjoittaessa alkavat päivät synnytykseen olla jo yhden
anturan varpailla laskettavissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti