Tietoja minusta

Oma kuva
Tammi-helmikuun taitteessa Pian nelivuotias Schapendoes-narttu Lumikuono Esperanza a.k.a Est(h)er a.k.a Estu pääsi riiaamaan LUMIKUONO BASAJAUN a.k.a Basson kanssa. Tästä alkaakoin uusi vaihe koirulaisen ja minun elmässä. Tämän blogi syntyi halusta kertoa hiukan Esteristä ja pentujen odottelusta.

Translate

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Läksiäis- ja juhlamielellä




Estun "rattopojalla", Whiskeyllä, oli 7 vuotissynttärit 13.3. ja siinä niitä viettäessä vietimme myös Estun
läkisiäisiä. Tunnelma oli hyvä ja herkut maittavia ja niitä oli varsin riittävästi!



Tuhottu parissa sekunnissa 




Sitten seuraavana päivänä jäälle käelemään uuden schapendoes-tuttavuuden kanssa. Rane on kolme-vuotias ihana uroksen tursake.



"Jäätikkökävelyn" jälkeen maistuisi kyllä joku herkku!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Estun mammaloma alkoi

Linnanmäen kukkulalla  paria päivää ennen Lahteen menoa

On mennyt lähes viikko, kun vein Estun Lahteen aloittelemaan mammalomaansa. Tunteet olivat ja ovat vieläkin hiukan ristiriitaiset: Edessä olevat kolmen kuukauden ero tuntuu pitkältä, mutta tiedän että tyttö on hyvässä hoidossa ja hyvää ja taidokasta hoitoa rakkaudella ja ympärillä on aina leikkikavereita. Ja toki, kyllähän minä pääsen kyläilemään pentujen synnyttyä. On hassua, kun huomaan tekeväni jotakin ihan kuin tyttö olisi vielä kotona: nousen varovaisesti sängystä (Estu makoilee monesti puolittain sänkyni alla), sanon jotakin kotiini tultuani jne.

Oli ihanaa saada Marilta viesti ensimmäisen yön jälkeen ”Kaikki hyvin viesti”.  Estu oli jo ensimmäisenä yönä löytänyt tiensä isäntäväen sänkyyn nukkumaan keittiössä nukkumisen sijaan”. Tieto ilahdutti… Tyttö oli kotiutunut siinä määrin että oli lähtenyt ”vieraaseen sänkyyn”. Ja liekö Estun kotoutumista auttanut se, että oma emokin asustelee Lumikuonolassa.

Ystäväni kyseli Estun tulevien pentujen väreistä. Onhan isä varsin väritykseltään tummanpuhuva. Totesin, ettei kasvattajien peruskurssi riittäisi, muuhun kuin spekulointiin ja käännyin Marin puoleen. Kävi ilmi, että vaihtoehtoja on kuulemma laidasta laitaan; koska Sekä Estun, että Basson perimässä on tarjolla erilaisia värimahdollisuuksia. Voi olla Estun kaltainen musta-valkoinen, Isän kaltainen tumma tai sitten sitten ruskeahkoon menevä. Kaikki kivoja värejä. Tietysti meillä jokaisella on omat mieltymyksemme. Vaikkei se väri rapsutustuntumaan vaikutakaan.

Tosiaan tuli tuossa käytyä kasvattajan peruskurssi ja nyt voisin teoriassa hakea Kennelnimeä. Voisihan tuota, mutta ainakaan vielä minulla ei ole suunnitteilla alkaa varsinaiseen kasvatustoimintaan. – Tarvitaan vielä lisää tietoa ja kokemusta – ja sopivat asuinolosuhteet – ja riittävästi pääomaa. Jo, ajatus siitä kuinka opettaa 5-6-7 kuukauden ikäisiä pentuja ulkona liikkumiseen kerrostalo-olosuhteissa. Ehkäpä 1-3 pentua vielä menisi, mutta 8-10 olisikin ihan eri juttu.  Ajatus pentueen synnytyksen valvomisesta yksin tuntuu kanssa aika hurjalta. Kiitos vain yliopistosairaalamaailmasta takkiin jäänyt ”kaikki vähääkään sairauteen/hyvinvointiin liittyvä voi ennä muutamassa sekunnissa päin prinkkalaa ja tarvitsee spesialistin” .  Mutta kukapa tietää, ehkä jonakin päivänä minulla on kennel, jossa pyörii iloinen pentua. Nyt on olen iloinen, että Estu synnyttää ja hoivaa pentunsa turvallisissa tai taitavissa olosuhteissa.











Matkalla lahteen 09.03.2013

Viimeinen kävely linnanmäen kukkulalla ennen Lahteen lähtöä